Uutiset

22.9.2008
Iso-Pyhäntäjärven ranta- ja vesikasvillisuus on monipuolistumassa - säännöstelyn kehittäminen tuottaa tuloksia

Kainuun ympäristökeskus ja Kainuun Energia uusivat kesällä 2008 Iso-Pyhäntäjärven pohjaeläin-, kalasto- ja rantakasvillisuustutkimuksen, joka toteutettiin ensimmäisen kerran Iso-Pyhäntäjärven säännöstelyn kehittämishankkeen yhteydessä 2000-luvun alkupuolella.

Ekosähkön emoyhtiö Kainuun Energia omistaa Pyhännänkosken pienvesivoimalaitoksen, jonka tuotannosta johtuva, vuonna 1957 aloitettu vesistön säännöstely vaikuttaa järven ekologiaan sekä sen hyöty- ja virkistyskäyttöön. Kainuun Energian tavoitteena on kehittää säännöstelykäytäntöä nämä lähtökohdat huomioon ottaen.

Ristijärvellä järjestettiin syyskuussa avoin keskustelutilaisuus, jossa esiteltiin uudet tutkimustulokset.

- Järven pintaa nostettiin yli kaksi metriä säännöstelyn alkaessa viisikymmentä vuotta sitten. Iso-Pyhäntäjärven pinta - ja sitä kautta rannat sekä ekologia - ovat kokeneet suuria muutoksia viimeisen muutaman vuosikymmenen aikana. Vuodesta 2004 meillä on ollut käytössämme tutkimustuloksia, joita olemme voineet hyödyntää järven säännöstelyssä. Muutokset ekologiassa ovat varsin hitaita ja toivomme, että järven hyöty- ja virkistyskäyttö sekä ekologinen tila paranevat, Kainuun Energian riskienhallinta- ja ympäristöpäällikkö Markus Tykkyläinen sanoo.

Rantavyöhyke herkintä aluetta säännöstelylle

Kaloista herkimpiä säännöstelylle ovat rantavyöhykkeessä elävät kalalajit kuten kivisimppu, mutu ja kivennuoliainen.

- Rantavyöhykkeen kalaston perusteella ekologinen tila todettiin huonoksi eikä veden laatu ollut riittävän hyvä esimerkiksi mudulle. Jyrkästi viettävä rantakivikko loppuu usein jo muutaman metrin päässä rannasta, jolloin rantakivikossa elävät kalat joutuvat siirtymään talvella kivettömille ja suojattomille pohjille.

- Uusimpien koekalastusten perusteella rantavyöhykkeen lajistossa ja yksilömäärissä ei ole tapahtunut mainittavaa muutosta ja on todennäköistä, että toteutetut säännöstelykäytännön muutosten mahdolliset positiiviset vaikutukset kalastoon tulevat näkyviin vasta vuosien päästä, Kimmo Virtanen Kainuun ympäristökeskuksesta kertoo.

– Kokonaisuudessaan Iso-Pyhäntäjärven veden laatu on hyvä. Ravinteisuuden perusteella järveä voi luonnehtia lievästi reheväksi ja se on tyypillinen kainuulainen järvi. Rantakasvillisuutta on hyvä tutkia aika ajoin uudelleen. Se on herkkä kuivumisille ja jäätymiselle ja toimii hyvänä indikaattorina kertoen rannan muuttumisesta. Kasvillisuuden tila vaikuttaa myös muiden eliöryhmien kuten kevätkutuisten kalanpoikasten ja pohjaeläinten viihtyvyyteen, Kimmo Virtanen toteaa.

– Iso-Pyhäntäjärvessä säännöstelylle herkkien, suojaisten ja loivien rantojen osuus on kohtalaisen suuri. Eroosioherkkiä rantoja on noin 10 % rantaviivasta. Uusien tulosten mukaan eroosiolle herkkien kasvillisuuslajien sekä yleinen kasvilajien määrä olisi kuitenkin lisääntynyt. Syynä voi olla jään vaikutusten väheneminen, Kainuun ympäristökeskuksen Kari Pehkonen arvioi.

***

Peruskorjaus tulossa

• Vuonna 1957 rakennetun Pyhännänkosken vesivoimalaitoksen peruskorjaus ollut pitkään suunnitteilla.

• Suunnitellun aikataulun mukaan valmistelut aloitetaan vuonna 2009 rakentamalla rakenteet ylimääräiselle padolle voimalaitoksen eteen.

• Peruskorjausremontti on suunniteltu vuodelle 2010.

• Peruskorjauksen ei odoteta vaikuttavan merkittävästi järven pinnantasoihin.